Oon viime aikoina laittanut merkille ihmisten tavan pitää yhteyttä. Jotkut pitävät yhteyttä vain sen takia, että itse saisivat siitä "kiitosta" eli melko itsekkäistä lähtökohdista pönkittääkseen omaa hyvyyttään. Toiset taas syyllistävät yhteydenotoillaan. Minun elämässäni on eräs tällainen ihminen, joka vaatii, että joka kerran kun hän soittaa puhelimeen on vastattava vaikka pää olisi irti ruumiista. Ja joka kerran kun ei pysty vastaamaan, siitä täytyy tehdä yksityiskohtainen raportti ja selvitys vähintäänkin tekstiviestin välityksellä. Koskaan hän ei anna anteeksi sitä, jos puhelimeen ei satu vastaamaan vaan syyllistää ja saa minut tuntemaan itseni jotenkin kauhean epäonnistuneeksi ihmisyksilöksi.

Hänelle voisin nyt osoittaa seuraavat sanani. Jos haluat jatkossa pitää yhteyttä, tee se hyvässä hengessä, luonnollisesti ja mitenkään pakottamatta. Älä syyllistä vaan muista, että minullakin on oma elämä (nykyään jopa kiireinen sellainen), joten en ehkä vastaa puhelimeen erinäisistä syistä. Miltä sinusta tuntuisi, jos aiheuttaisin jatkuvasti sinulle pahaa mieltä soittelemalla (liian) monta kertaa ja lähettelemällä inhottavia, syyllistäviä tekstiviestejä? Se ei ole minun käsitykseni mukavasta yhteydenpidosta. Pidän sinusta todella, mutta tuolla tyylillä pilaat yhteydenpitomme.