Järkyttävä väsymys. Ylitsepääsemätön väsymys. Koskaan en oo ollu näin väsynyt kuin nyt oon. Elokuvajuhlaviikko alkaa olla lopuillaan, onneksi. Jo kaksi viimeistä päivää on ollut sellainen olo, että jos valvon vielä hetkenkin tai teen jotain fyysistä, saan sydärin. On tullu tehtyä lähes poikkeuksetta joka päivä tällä viikolla vähintään 14 tuntisia työpäiviä ja olo alkaa olla sen mukainen. Leffoista en oo ehtinyt nauttia ja eilen kun sitä viimein yritin, nukahdin ensimmäisen 20 minuutin jälkeen. Harmittaa, oisin halunnu nähdä sen leffan. Mut minkäs teet. Raskas työ vaatii veronsa. Onneksi tänään on festareitten viimenen päivä ja ens viikolla pääsee nukkumaan. On niin kuollut olo. En jaksa.

Pelottaa, että kuolen tähän väsymykseen.