Nyt meille siis tuli perheenlisäystä. Pienen pieni kissanpentu, joka sai riesakseen nimen Nuutti Alfons Tossavainen. Oikea veijari. Rohkea ja reipas kisu, joka ei pelkää eikä arista mitään eikä ketään. Tänään oli ihkaensimmäinen eläinlääkärikäynti. Sielläkin rimpuiltiin vain sen takia, että olisi pitänyt päästä tutkimaan paikkoja. Rokotuskaan ei tuntunut missään. Eläinlääkärikin ihmetteli ja kiitteli reippaudesta. Muuten on ollut kiltisti ja sisäsiististi, mutta eilen piti näyttää vähän pirun elkeitä, kun piti koko ajan pureskella johtoja ja sitten piti kaivaa nekin vähäiset hiukset vessan lattiakaivosta. Alkoi olla pinna tiukalla. Sitten kun pikkuinen oppisi vielä nukkumaan yönsä vähän yhtenäisemmin niin saisivat omistajatkin nukkua.

Meillä on mennyt kullan kanssa hieman huonosti tässä kuussa. Jatkuvaa napinaa ja kaikenlaista ongelmaa on ollut. Mutta nyt näyttäisi vähän helpottavan. Saa nyt nähdä. Rakkaus ei kuitenkaan ole kadonnut mihinkään eikä toivottavasti katoakaan.