Hermolomaa. Hermolomaa ajatuksille. Ei tarvitse istua neljän seinän sisällä pienessä kaupunkiyksiössä. Raitista ilmaa ja maaseutua. Ajatus siitä, että huomenna pitää mennä takaisin kotiin ahdistaa. En halua. En jaksa nyt kultaakaan. En jaksa kuunnella sen juttuja, en jaksa katella sen naamaa. En jaksa ees itteäni, en mitään. Kotona kaikki on rempallaan. Varsinkin vaatekaappi, josta on tullut oikea hirviö. Se vaan pursuaa täynnä tavaraa. Aion räjäyttää sen taivaan tuuliin. Tanja kävi meillä maanantaina ekaa kertaa kylässä ja sanoi "Teillä on tosi paljon tavaraa täällä. Aika ahdasta." No kai meillä on paljon tavaraa ja ahdasta kun ei oo säilytystilaa. Ärrin!

Nyt on ollu kivaa olla porukoitten luona. Isovelikin on perheineen käymässä. Sain kutsun kummiksi ja syyskuuksi ristiäisiin. On ollut tosi kivaa.

En halua takaisin kotiin, mutten kyllä halua jäädä tännekään. Jonnekin kauas pitäisi päästä. Uusiin ympyröihin.