Eilen otettiin kullan kanssa muutama siideri kotosalla. Yön pimetessä puhuimme poliittisista ja uskonnollisista vakaumuksistamme ja ajatuksistamme. Siitä juttu luisui melko synkkään aiheeseen. Puhuimme siitä, mitä päättäisimme tehdä sellaisessa tilanteessa, jos pitäisi päättää, jatketaanko toisen elintoimintojen ylläpitämistä vai ei. Itku meinasi tulla moneen otteeseen, muttei kuitenkaan onneksi. Sitten vielä puhuimme minun ja äitini suhteesta ainakin kahden tunnin verran sekä exästäni. Lopetimme jutustelut siihen, kun etsin koneelta käsiini meidän ensimmäisen mesekeskustelun, jonka olin säästänyt. Oli ihan mukava ilta, vaikka olisinkin halunnut päästä katsomaan stand uppia baariin.

Muutenkin asiat alkavat selvitä. Äidin kanssa tehtiin aselepo jälleen kerran ja kullan kanssa rakkaus ja onni alkavat taas kukoistaa vähän paremmin. Ihan tyytyväinen tässä varmaan pitää elämäänsä olla.