Jaahas. Taas on ehtinyt kuulua kaikenlaista tässä välissä. Ihaninta on ollut muutto yhteen rakkaan kanssa. Löydettiin yhteinen kämppä hyvältä paikalta eikä ole edes kallis. Yksiöhän se on,mutta kyllä me sinne hyvin mahdutaan. Onnea varjosti kuitenkin jo heti alkuviikosta onnettomuus. Ajoin kuplan pari metriä syvään ojaan katolleen. Takalasi rikki,perse rutussa,katto painunut vähän sisään,etulokasuoja painunut ja sisällä vesi- ja bensavahingot. Onneksi ei miulle sattunut mitään pahemmin. Nyt on vaan jokainen lihas kehossa tosi kipeä ja varsinkin niska. Kaularangasta otettiin päivystyksessä röntgenkuva eikä siinä näkynyt mitään muutoksia,joten pääsin kotiin toipumaan. Huomenna pitäisi lähteä junalla uuteen,yhteiseen kotiin. Rakaskin tulee huomenna Helsingistä. Ei kylläkään päästä samaan junaan,mikä vähän surettaa. Mutta mie menen edeltä ja tulkoon hän perästä. Jos tää elämä nyt sitten asettus omiin,turvallisiin uomiinsa.